Arkisto: maaliskuu 2010 ↓

Model: Karita

Pieni pohdinta mallinohjaamisesta ja ventovieraan ihmisen kanssa samalle aaltopituudelle pääsemisestä. Kuvaan vaikuttaa mun mielestä melko paljon se miten tulee ihmisten kanssa toimee. Juurikin edellisessä sessiossa Mirellan kanssa juteltiin ja hiottiin sitä mikä on ero katsoa kameraan ja olla luontevasti silmät kameraan päin siihen kuitenkaan tuijottamatta. Ero on pieni mutta näkyy kuvissa. Usein jos malli alkaa tuijottamaan kameraa lopetan koko poseerauksen kuvaamisen ja annan mallin löysätä asennon ja ilmeen. On parempi alkaa alusta ja punoa ensin asento jalkojen yms asentoineen kohdalle. Sitten vasta keskittyä ilmeeseen kun muut jutut on kunnossa. Usein apu löytyy jostain pikku esimerkistä minkä kumpikin tuntee, olkoon se sitten jonkin levyn kansi, juliste, leffa tai jotain minkä fiiliksen kumpikin tietää. Käytän tod paljon esimerkkejä ohjatessani mallia. Koska kameran edessä oleva henkilö ei tietenkään osaa lukea ajatuksia. Mä ainakin pitäisin naista ketä lukee mun ajatuksia ihan helvetin vaarallisena :)

Siksi esimerkit auttavat, pahinta on varmaan mallille olla jos kuvaaja ei puhu mitään. Ja aina voi heittää läppää vaikka sitten harrastuksista jne jne. Kun fiilis on rento se näkyy kuvissa. Myöskin olen omissa jutuissani omaksunut toimintamallin että alkuun aina muutamia diipadaipa ruutua, loppuun vasta varsinaiset money shotit. Käytän nyt esimerkkinä kun mallin kanssa juteltiin kuvaamisesta ja siitä jännittämisestä.

Otan esimerkkinä mallin oman kertomuksen jutusta joka kuvattiin joskus viimevuoden lopuilla, oheinen kuva setistä. Kuvattiin juttuja sekä studiolla että hotellihuoneessa. Halusin eri näkökulman tekstiin niin tässä mallin oma kommentti kuvaamiseen. Mainittakoon että pelkkä mallin tunteminen ei aina myöskään riitä, kuvan mallin olen tuntenut peruskoulun ensimmäisestä luokasta asti.

Mallin oma kertomus kuvaustilanteesta:

“Se oli todella paljas olo olla siinä kameran edessä melkeen nakuna ja varsinkin näin ensikertalaisena, kun valot oli kohdistettu itseen ja tausta kovin steriili siellä studiolla. Ja kun koskaan en ollut tehnyt niitä asentoja, joihin ihmisvartalo ei ole tarkoitettu, niin olihan vaikeeta ! ;) Mutta sulla oli se taito, että vaikka oltiin heitetty vuosien varrella jos jonkinmoista juttua, niin kuvatessa keskityit siihen ja mun ohjaukseen, ei siis tullut mitään ylimääräistä henk. kohtaista, ja se oli mun mielestä rentouttavinta. Varsinkin kun huomasin ettei sua kiinnosta miltä mun vartalo näyttää vaan miltä kuva näyttää, niin ymmärsin mistä on kysymys ja relasin sitten täysin. Hotellilla olin sitten jo selvillä kuvauskuviosta ja tiedettiin molemmat mitä kuvista haettiin.”

Jos malli ajattelee näin niin olen onnistunut. Se miksi kysyin millanen fiilis kuvatessa tuli on se, että haluan kehittää mallinohjausta entisestään. Koska sillä se kuva, varsinkin sellainen tarkka fiiliskuva tehdään. Jonkin vaatteen tai muun elemantin mikä on kuvassa pääsosassa kuvaaminen on ihan eri tehdä kuin kuva jossa pääosassa on jokin fiilis tai ajatus joka kuvasta pitää heijastua.

Kuvaaminen on loputonta oppimista, aina voi hioa tekniikkaa, kuvankäsittelyä, mallinohjausta jne. Se juuri tekee hommasta hienon. Myöskin joskus oma lajinsa on keksiä visio, jos on vapaat kädet toteuttaa jokin juttu, ei sitä voi kuitenkaan alkaa kuvata ihan tosta vain. Aina jokin kantava idea pitää olla. Idea voi tulla joskus hyvin arkisesta jutusta kun taas joskus ideaa pitää houkutella punaviinillä ja todeta aamulla että tarvin apua…

Sain houkuteltua rouva V:n kokeilemaan uutta fillariaan, 1.5 tunnin repäisy. Hauskaa oli, ja mahtuipa matkalle aika jyrkkä sananvaihtokin risteyksessä Primera kuskin kanssa joka meinasi ajaa päälle. Harmi että kuskin pokka riitti huudella vain Nissanin ikkunasta, jos olisi uskaltanut ulos olisin hakannut mokoman paskahousun… Noh, ehkä me näemme joskus vielä.

Terassikausikin avattu, harja-autot pesi katuja täydellä tohinalla. Näinä hetkinä olen todella tyytyväinen että olen valinnut asuinpaikkani viisaasti Suomen Monacoon… Kesä on täällä niin paljon pidempi mikä hiukankaan pohjoisemmassa että sen pitäisi tyhmemmänkin huomata. Mutta lumi nyt on muutenkin vain lappalaisten halpa salajuoni…

Model: Mirella

Toinen poiminta studiosetistä. Nyt on ollut “kausi” ottaa kuvia minimalistisen valaistuksen kanssa ja tehdä tollaista kliiniä kuvaa. Keskittyä enemmän asennon ja ilmeen hiomiseen. Silti alkaa tulla taas into tehdä juttuja miljöössäkin. Tuloillaan on hieno kuvitussetti hyvinkin erikoisessa miljöössä. Siinä vain tiedän että pitää useamman ihmisen aikataulut saada stemmaamaan joka on aina yhtä rentouttavaa toimintaa :) Tässä tosin ei ole varaa ylläreille ja malleiksi tuleekin pari luottoihmistä jälleen.

Eilen aika helmi vapaapäivä,kahvia kaikessa rauhassa, 32km lenkki ja kahvia. Pikainen kuvauskeikka johon tarvi onneksi vain jalustan ja kameran, jalusta kulki onneksi sekin fillarilla näppärästi, ja iltapäivällä vielä palauttava 26km pikku pyrähdys. Sen verran iski mukavuuden halu että meinasin laittaa päivän toiselle lenkille lokasuojat mutta eivätpä mahtuneet paikalleen kun on karkeat välikelin renkaat vielä alla. No aivan sama, naaman ja selän voi aina pestä. Tiet isoin osin kuivia ja jopa pestyjä mutta silti oli kyllä olo kuin motocrossin jäljiltä kun kävin mutkan Auranlaaksossa jossa oli rapaa pitkällä suoralla. Unohtamatta että vielä kauppareissu kävellen, n 35min. Päivän liikunta-annos siis mahtoi tulla täyteen :)

Model: Mirella

Heräsin aamulla vitunmoiseen kolinaan kun rouva V teki lähtöä duuniin kiireessä. Huutelin sängystä että et sä mitään kahvia tois mulle sänkyyn,  “ei ehdi millään mutta tossa sulle 10 lounasseteliä” :) Olin kyllä otettu, kaunis ajatus. Herkuttelen monta kertaa tolla nipulla. Ystäväni Sami totesikin että olisi kysynyt seksiä, olisit voinut saada Vironmatkan :D Kiitti myös syväysvinkeistä Sampalle, aina oppii uutta. Meni syväämisessä työkalut kokonaan uusiksi. Usein jokin juttu on tod yksinkertainen tehdä mutta sitä ei vain tajua. Eikä noita opi kirjoista tms vaan paras oppi on kun sellainen tyyppi ketä sen osaa neuvoo “omin sanoin”.

Päivän studiot Mirellan kanssa, kuvattiin vähän kaikenlaista. Pitkään säädettyä juttua, kummallakin paljon kaikenlaista joten aikatauluja taidettiin säätää noin vuosi… Ei sen kauempaa. No hyvä tuli, tykkään nykyään tehdä duunia mallien kanssa joissa ei ole yllätysmomenttia. Omiin juttuihin on usein vähän aikaa enkä siksi kovin usein jaksa ottaa mitää jokerikortteja joista ei tiedä varmaksi. Ironista kirjoittaa sitten samaan postiin että haen myös uusia kasvoja omiin juttuihini…

Käytiin tänään yhden näyttelyn avajaisissa, lähinnä kävin haistelemassa fiilistä taas kun oma näyttely lähestyy, tavalla tai toisella, tosin mä en sitten tarjoile Sherryä vaan viiniä. Mutta tilajuttu on hiukan haastava. Tai ei siinä mitään haastetta ole, mutta kulupuoli on aika hc kun haluan hyvän mestan enkä mitään nurkkaa jostain kapakasta missä ei käy ketään. Jos ei muuta niin saapa sitten ainakin sanoa että on kokeillut jutun isolla kädellä.

Huomenna vapaa-päivä. Tänään pestiin keskustan katuja täyttä vauhtia, jos sattuisi olemana kuiva puhdas pätkä niin käytän ehkä uutta kilpuria haistelemassa Turun keväistä ilmaa… Joka tapauksessa toisella filarilla vähintään 40km lenkki. Saunomista ja sosiaalista elämää, luksusta.

Sitä kai on tullut vanhaksi kun jälkikasvu tuli duuniin vastaan ja lähdettiin kiertelemään kauppoja. Luksusta, käytiin myös syömässä Turkin perinneruokaa pizzaa… Nappulat oppii kyllä jutut ihan eri lailla. Sain mm 5 min pikakurssin kuinka helppo olisi liikkua julkisilla keskustassa :) Ja myöskin pienen piikin, “koska meinaat ostaa meille uuden auton” :D No, ehkä sunnuntaina tulee uusi peli kotiin, saa nähdä.

En kyllä ole jäänyt mistään paitsi ilman autoa olossa. Kyllä se tarvii hankkia jossain kohtaa mutta autottomuus näkyy lompakossa välittömästi, ei tarvi tankkailla, huollattaa, pesettää jne. Ainoastaan nappuloiden harrasteet on syy ostaa auto. Muuten olisin ilman, kävelen muutenkin kaikkialle tai sitten fillaroin. Ja varsinkin nyt kun myllysilta on poikki niin väitän että menen mihin tahansa keskustan alueella fillarilla nopeammin kuin autolla.

Seuraava auto tulee olemaan sen hintainen että voin sillä tosissani toteuttaa itseäni liikenteessä. Joskus omistin Twingon mikä ei ollut ihan uudennahkea, siinä oli se hyvä puoli että jos ja kun insinöörivirtanen liikennevaloissa tai kaupan parkkipaikalla alkoi tunkea ylpeänä isoa uutta autoaan kilpasille “tää on mun väli” jäi nämä kokeilijat aina nuolemaan näppejään ja ihmettelemään että “se tuli päälle”…

Myöskin liikenteessä pätee sama totuus, sääli on sairautta, se ei ole oikeaa välittämistä !

Model: Irina

Olkoon vaikka päivän kuva, kokeilen aktivoitua kuvien postaamisen kanssa.

Np. Ozzy Ozbourne, No More Tears

-Kuorosota-

Alan tulla vanhaksi kun katsoin liki kokonaan kuorosodan finaalilähetyksen… Ehkä siksi että kumpikin finalistijohtaja on artisteja kenestä diggaan. Lähinnä  Tarot Marcosta ja samoin Neljästä Ruususta. Onneksi Alangon veikkaus 2011 biisin maailmankuvasta ei aikanaan mennyt ihan nappiin. Toivottavasti Neljä Ruusua nähdään joskus vielä esiintymässä, mistä olen aika varma. Comeback voisi olla melkoinen sampo…

-Koulu-

Käytiin eilen Amarillossa burgerilla, sieltä sitten kantikseeni Barkukaan ja vielä koulun kautta kotiin. Turku on teemaravintoloiden luvattu kaupunki. Bar Kuka on mukavan kiva boheemimesta.

Oli todella hauska ilta, kuinkas muuten. A-luokan seurassa ;)

Tänään sitten vuorossa Le Porc, voisi sanoa naapuriravintolaksi ja siksi toivoin että olisikin jees paikka. Pippurimyllyyn kun ei mahtunut syömään. Porcissa oli ruoka hyvää mutta annoskoko oli todella pieni. Kuitenkin ton hintaisesta annoksesta toivoisi tulevansa täyteen. Jälmäri oli varsin ok. Mutta nälkä jäi silti :)

Ensi viikoksi on taas sitten monenlaista. Kuvasetti tulossa mallin kanssa jota ollaan säädetty noin vuosi :) Aikataulut on vain menneet aina ristiin kun kummallakin on paljon menoa. Kuvia jossain kohtaa tännekin.

Model: Ansku

Toinen poiminta eilisestä setistä. Tykkään että onnistui niinkuin ajattelinkin, tuttu malli niin helpottaa aina asiaa. Pystyy kokeilemaan kokeellisiakin juttuja valaisun kanssa.

Vapaa viikonloppu, sitä osaa arvostaa ihan erilailla kun nyt on ollut niin helvetin kiire ettei ole ollut vapaa-ajan ongelmia. Nyt on hieno olla yksi viikendi rauhassa tekemättä yhtään mitään.

Ihan pakko mainita pari sanaa ahtaajien lakkolusta… Vittu mitä paskahousuja, ihan alinta kuraa. Mä itse en kuulu mihinkään liittoon, kuulun ainoastaan pelkkään työttömyyskassaan johon maksan reilusti alla satasen ja saan kaikki samat edut. Liiton joutava lehti jää tulematta mikä on iso harmi ;) Mä olen aina hoitanut omat juttuni itse, en tarvitse siihen mitään organisaatiota jolle maksaisin ihan tolkuttomasti vuodessa.

Jos tulisi lakko ja kuuluisin liittoon niin kyllä mua hävettäisi niin vitusti mennä lakon jälkeen duuniin kun olen ensin pistänyt kapuloita oman työnantajani rattaisiin, kuinka kiva tollaisen jälkeen olisi mennä uudella isommalla palkalla töihin. Toivon aidosti että ahtaajat korvataan puolta halvemmilla Puolalaisilla jotka tekevät myös ahkerasti duunia. Kuitenkin tälläisissä jutuissa on aina kyse jonkin organisaation tarpeesti tehdä jostain asiasta iso numero. Pitää muistaa myös näitten lakkolaisten että aikanaan työsopparia tehdessään he ovat kirjoittaneet alle että tekevät tiettyä rahaa vastaa tietyn työn. Siksi onkin todella säälittävää katsella kun nämä samat apinat ovat nyt sitten lakkoihmismuurina ettei työhaluiset ihmiset pääse duuniin…

Ei mulla taas muuta. Mielipiteistäni ei voi valittaa, mä kun tiedän olevani aina oikeassa….

Model: Ansku

Aamu alkoi pirteästi 45min raivolla fillaroinnilla, aavistuksen liukasta meinasi olla. Yhdet lipatkin vedin mikä kiukutti väkevästi. Välikeli on kaikista v-mäisin pyöräillä. Onneks tästä on lyhyt aika siihen kun tiet on täysin paljaat. Se keli mennään vielä vanhalla kalustolla, sitten kun tiet on harjattu vasta uudella kulkineella.

Pientä fillarin varustelua, terapeuttista puuhastelua kun ei vielä uudella Meridalla pääse ulos. Asensin yhdelle illalle mittarin, jätän sitten toiselle ketjulta suovaajan tarrasarjan asentamisen :)

Olin eilen kertomassa muotokuvaamisesta/ihmiskuvaamisesta joukolle ihmisolentoja. Oli itseasiassa positiivinen ylläri, puhuin reilusti yli aikani eikä ketään edes karannut vaikka auditoriosta olisi pimeän turvin voinut paetakin esityksen käydessä tylsäksi. Mutta positiivinen kokemus, käyn jatkossakin mieluusti moisissa jos aikataulut sallivat.

Tänään taas sitten parit kuvat studiolla, katsotaan josko tännekin niitä jossain kohtaa.

Edit: Kiitos Johannalle taas teknisesta tuesta. Taas kommentointi toimii, ilman rekisteröitymistä ja toivottavasti ilman spämmiä. Joku vois kokeilla?

Päivän kuva, model: Peppi

Kävin eilen kantamassa ensi kesän kilpurin kotiin. Ikävä kantaa pikku lumisateessa maantiepyörää kotiin, hiukan poltteli ajaa sillä pätkä kohdassa missä oli sulat tiet. Mutta ei, annetaan odottaa kesää. Edelleen voin kehua todella vilpittömästi Raispon palvelua. Harvassa on nykyään liikkeet joissa osataan palvella, mä en ole mikään hankala asiakas mutta odotan että saan järkeviä vastauksia ja että mua osataan neuvoa oikein.

Ostin sitten samalla kertaa myös rouva V:lle uuden fillarin, ei ollut enään pokkaa olla ostamatta kun itsellä on pari kilpuria ja toinen ajelee vanhalla romulla jossa jarrupalat ottaa pinnoihin :) No nyt on viimeisen päälle härvelit.

Nyt tarvisikin keksiä jostain kromattu tai vastaava seinäteline joka istuu sisustukseen, sellainen New Yorker tyylinen ratkaisu jolla fillari istuisi seinään. Paras olisi jos löytyisi ratkaisu jolla fillarin saa pystöön ripustettua, mutta vaakamallikin käy. Toimivuus + sopiva desing olisi optimiratkaisu.

Edit: Tulipas loistava vinkki säilöä fillarit, huomenna Ikeaan…

Edit2: Toistaiseksi blogia voi kommentoida vain rekisteröityneet, tuli niin paljon spammia ettei mitään rajaa.

Model: Karita

Np. CMX, Pelasta maailma

Keskiviikkona menen taas puhumaan kuvaamisestani erääseen tilaisuuteen. Olen miettinyt mitä kuvia otan sinne mukaan sähköisessä muodossa. Ongelmaksi tulee valita ne kuvat mitkä haluaa itse näyttää. Nyt olisi valittuna 177 oman portfolion kuvaa, vuosilta -94 -10 Monenlaista mahtuu väliin, nyt vain tarvii noista alkaa käydä läpi loppuja, muutamat ns varmat on jotka lähtee mutta muuten sitten käyn kuvat pari kertaa läpi ja pudottelen aina muutamat pois kierros kierrokselta.

Näin voisi ajatella että jäljelle jää omasta mielestä parhaat. Eipä siinä, tykkään kyllä jutella kuvaamisesta, ja jos joku on kiinnostunut kuvistani niin toki se tuo jonkinasteisen mielihyvän.

Kuvia selatessa vasta huomaa kuinka vitusti niitä on kertynyt, aivan sairas määrä. Ja osa tod vanhoista ennen digiaikaa filmiduuneista on vielä ainoastaan levyillä, katsotaan nyt miten niitä jaksaa käydä läpi. Tällä kertaa en ole onneksi ihan viime tipassa liikkeellä.

Samoin kun nyt selaa kuvia ja niitä katsoo niin tajuaa kuinka paljon on jonkin jutun jälkeen tapahtunut kaikenlaista, miettii mitä mahtaa silloisille malleille kuulua jne. Osasta en ole koskaan kuullut mitään, osan kuviin törmää muuallakin. Kaikki ovat tiettävästi hengissä edelleen mutta paljon tapahtuu kun aika kuluu. Ihmeellistä lässytystä mutta tollainen juttu nyt tuli mieleen… Liekkö lasi punkkua syynä, (huomenna vapaata). Mutta tykkään siitä että olen päässyt tekemään sellaisia juttuja joista itse tykkään ja jotka on mulle tärkeitä. Kaikkea saa aikaan jos on valmis tekemään sen eteen duunia. Mä en osaa arvostaa ihmisiä jotka ei uskalla tehdä päätöksi ja pelkäävät kaikenlaisia muutoksia. Mitään ei saa jos ei uskalla ottaa riskejä.

Yrjänän sanoitukset yhdistettynä etelä Afrikan viinintuottajiin avasivat mun mielikuvitusta sen verran että sain “omasta mielestäni” taas loistoidean seuraavaan secret meeting kuvaan. Aloitin heti tarpeiston haalimisesta kokoon ja katson jos saan haluamani mallin niin pistetään toteutukseen. Tollaisissa kovin syvissä visoissa en jaksa käyttää mitään jokerikorttia vaan käytän mieluusti malleja joitten kanssa ei tule mitään ylläreitä.

Ei mulla muuta.

Kiitos ja anteeksi !

-Video-

Pistän ton linkin uusiksi kun sitä erikseen kysyttiin, vanhat kuvat katosivat osin kun blogin koneisto uusittiin. Ja eipä haittaa, sitä tikulla silmään ketä vanhoja kaivelee :)

Videon musiikista iso kiitos Road Crew ja Hiili Hiilesmaa, Road Crew, Something Dead

Model: Giitta

Superkiireen viikonlopun jäljiltä pää niin tyhjä etten tiedä edes mistä kirjoittaisi… Lauantaina käytiin kuitenkin vielä tsekkaamassa Snake Oil show, viihdyttävää jälleen kerran, vaikkakaan vanhaa Mundus showta ei päihittänyt. Muutenkin hauska ilta, kiitos mukana olleille ! Aamu oli tosin hiukan raskas ja ehdotinkin kuskille aamulla että haetaan huoltikselta lapio niin kaivan montun ja menen sinne lepäämään… Mutta elämä voitti lopulta :)

-Lassi-

Vähän vanhempi kuva mutta ajankohtainen kun tyypeillä on tänään Turussa Amarillossa show. Suosittelen saapumaan paikalle.

-Valokuva-

Model: Jodie

Joskus on vähemmän ja joskus enemmän aikaa omille jutuille. Nyt on sellainen kausi että omat ei kaupalliset jutut kiinnostavat. Ajatus olisi tehdä uutta matskua myöhemmin tulevaan näyttelyyn.

Kuvio toimii seuraavasti:

-Malli saa kuvat itselleen vapaaseen EI kaupalliseen käyttöön

-Malli saa julkaista kuvia vapaasti

-Malli EI SAA muokata kuvia millään tavalla, ei edes rajata.

-Kuvien kaupalliset oikeudet jää minulle.

Tatuoinnit ja lävistykset sallittuja, mutta haussa myös todella kalpea punatukkainen malli. Lisäksi Amelie look a like saa paikan. Ja erilaiset persoonat kiinnostavat. Jos koet että tälläinen proggis kiinnostaa niin rohkeasti vain mailia.

Kerro miksi olisit hyvä tälläiseen proggikseen ja tietty kuva helpottaa. Mutta oma kiinnostus ja asenne ratkaisee.

sami miuku viikate piste org

0500-754 669

Model: Jarna

Mitä enemmän käpistelen wacomia sitä enemmän olen siitä liekeissä. Vähän sama noste kuin olisi saanut teini-iässä ensimmäiset vhs videot ja nipun kaapeleilla kopioitua saksalaispornoa missä Horst Nussbaumer splittailee persvakoon… Eli siis aika hienosta fiiliksestä on kyse.

Model: Jodie

Wacomointia !

Tänään piti olla todella aktiivinen vapaapäivä, suunnitelmissa oli tehdä kaikenlaista. Kuis kävi, istuin koko päivän koneella “Wacomoiden” :) Mietin joskus että en tarvi piirtopyötää tai ainakin pärjään ilman ihan yhtä hyvin. Väärin.

En luopuisi enään ilman pystypainia. Että voikin olla kätevä. Odotin alkuun ongelmia ja säätöä mun tunnetusti pitkän pinnan kanssa mutta aika nopeasti napit ottivat paikkansa ja alkaa koko yön ja tän päivän treenin jälkeen jo sujua. Nopeuttaa kuvien tekoa ihan järjettömästi, samoin kaikki työkalut pysyvät tietty ihan erilailla hanskassa kynän kanssa.

Pinnasta ja hermoista tulikin mieleen kun katsoin jälkikasvun pelaavan tietokoneella, mistä lie periytynyt kun peli ei mennyt odotusten mukaisesti alkoi lämpö nousta heti ja tuttu huutaminen alkoi salamannopeasti… Aika tempperamenttisia pikku kansalaisia.

Tai sen verran tuli koneelta istuessa paussia että kävin ajamassa 40km lenkin, paikoin on kyllä liukasta voisi sanoa :) Kotiin tullessa en sitten saanut heti aikaiseksi mennä suihkuun vaan värkkäilin juttuja, no kerran oli lenkkikamat niskassa niin kävin sitten ajamassa vielä toisen 15km jäähdyttelylenkin. Keskusta alkaa olla jo niin sula että pääsee isolta osin ajamaan liikenteen seassa. Olenkin kaivannut tota fiilista ohitella autojen väleistä ja sukkuloida pitkin keskustaa. Voisin julistaa kevään nyt virallisesti alkaneeksi !

-Jodie-

Kuva edellisestä setistä mikä duunattiin Jodien kanssa.

Myllysilta ei sitten ainakaan vielä katkennut… Melkoinen sotku tulee keskustan liikenteeseen. En ole kovin pahoillani siitä että liikun kävellen tai fillarilla. Voi kuvitella millainen on Hirvensalon aamuliikenne keskustaan jos silta on vuoden poissa käytöstä. Mun hermot ei kestäisi… Uskomatonta että tollainen voi yleensä sattua, laadukasta duunia… Suutuisin jos ois mun silta.