Arkisto: kesäkuu 2007 ↓

JooJannu ja rouva R kävivät kyläilees, hauskaa oli jälleen kerran. Kuinka sairasta voikaan läppä parhaimmillaan olla…

Mä myös tarjosin risteillyn, otettiin menolippu frörillä yli. Reteetä…

Lestinjoki-lehti teki jutun mun näyttelystä ja muustakin kuvaamisesta.

Eipä ollut vaikea rasti ratkaista moinen keksintö…

-H-

Lisää studiosettiä.

-H-

Pistetääs välillä tuoretta studiokuvaakin.

Hyvää Juhannusta !

Kupittaalla polttamassa kertakäyttögrilliä. Tälläinen urbaani cityjussi tällä kertaa. Kiireet ei anna periksi lähteä esmes mökille.

Kukas tietää mikä tämä on ja mihin/missä tätä käytetään.

Vinkki: paino on 500g

Tulikaste kuville takana. Onneksi ihmiset tykkäs näyttelystä. Itseä lähinnä jännitti se että onko tulkinta aiheesta liian synkkä mutta vastaanotto oli erittäin positiivinen. Paikalla oli paljon monenlaista ohjelmaa ja ruokaa.

Janina Andersson piti puheen asiasta.

Kuvat tulevat piakkoin nettinäyttelyksi osoitteeseen jonka ilmoitan myöhemmin.

Mä kiitän Punaista Ristiä ja asukkaista yhteistyöstä.

Tänään on maailman pakolaisuuden päivä. Punaisen ristin tiloissa Pansiossa on mun valokuvanäyttely pakolaisuudesta.

Turun Sanomatkin eilen asiasta mainitsi lehdessä, toivottavasti myös näyttelyyn paikalle saapuisi myös toimittaja. Paikalla on toki paljon muutakin ohjelmaa, kaikenikäisille. Esityksiä ja monenlaista ohjelmaa.

Rouva V keksi ostaa jonkin mullistavan tukansuoristimen itselleen… Mihinkäs sitä olis sen parempi kokeilla kun minuun. En loppupeleissä ole apinaa kummempi, ehkä hiukan karvaisempi vain…

-TheSapuska-

JooJannu kokkas tykin safkan.

Kaikenkaikkiaan hauska viikendi, oli kunnia olla kummina pienelle uudelle kansalaiselle ja nähdä vähän vanhoja tuttuja.

Ja ehdinpä käydä kotipuolessa ja mökilläkin. Mökillä olisi kiva ehtiä olla vaikkapa muutama päivä, olla vain. Jättää puhelin autoon (kai mä tunnin jälkeen sen hakisin ja virittelisin Vaion nettiin). Pistän reissusta enemmänkin kuvia kun ehdin. Hektinen viikko taas, keskiviikkona olis näyttely.

En mä tiedä tarviiko ihminen sen kummemmin mitään kliseistä maaseudun rauhaa rentoutuakseen. Mulla riittää että saa olla vain, jos tietää että ei ole rästiduuneja mitkä on pakko tehdä voi silloin löhätä ihan hyvin mielin. Ja mökin rauhassa mä ehkä alkaisin viimeistään kolmantena päivänä kaivata jotain toimintaa, liian rauhaton luonne. Ei vain osaa olla.

Kummipoika Veikka, oltiin ristiäisissa antamassa pikkukaverille nimeä.

www.Ville.fi

Piti käydä pohjoisen reissulla morjestamassa Villeä.

-TPS Honka-

Bussilla säätämistä. Uhosin että en koskaan matkusta julkisilla… Täällä sitä ollaan. Että osaakin olla hidasta ja vaikeaa matkantekoa.

-Valokuvanäyttely-

Näyttely lähestyy… Paljon olen näyttelyn eteen tehnyt duunia ja pian on h-hetki. Kaikki pöydät ja lattiat on täynnä kuvia.

Kiinnostuneille lisätietoa sami miuku viikate piste org

-Grillaamassa-

Kertakäyttögrillit on kuuminta hottia, tämä päivä ei niinkään. Viime yön rilluttelut on vähän syöneet sitä terävintä särmää pois miehestä. Myöskään F1 ei mennyt ihan niinkuin mä sen ajattelin.

Mietin kerran 60v vanhaa kuvaa retusoidessani että miksi ikivanhoissa kuvissa oltiin niin kauhean vakavia, ilmeet on aina kuin niskalaukausta odotellessa.

Sen ymmärrän että vanhoilla kameroilla ei mahdotonta toimintaa voinut kuvata jo pelkästään silloisten valotusaijojen takia mutta kyllä mun mielestä hymyillä vois.

Sitten jossain vaiheessa on joku kyllästynyt näihin mörkökuviin ja miettinyt, “hei, mäpäs kuvaan tissit”. Jotenkin tähän tyyliin on jollain joskus lähtenyt mopo käsistä ja kuvat otti melko harppauksen taas eteenpäin.

Valokuvin on kyllä taltioitu hienoja hetkiä historian varrella. Kaikesta mahdollisesta säätämisestä on kuvia, mitä ikinä ihminen onkaan tehnyt on se kuvattu. Tuskin on olemassa mitään aktiviteettia mitä ei ole kuvattu.

Mä haluisin käydä kuvaamassa jossain kriisialueella, jossain missä on aito sotatila ja asiat pielessä. Onhan siellä kuvattu ennenkin mutta haluisin kokeilla miten mun näkemys asiasta toimisi ihmisiin. Noh, ehkä joskus…

-Naantali-

Kävin Naantalissa kuvailemassa yhtä juttua ja samalla odottaessa otin pari fotoa omaksi iloksi. Naantalin ranta on hienoa mutta siihen Naantalin puolet sitten loppuukin. Ahdas puuhökkelikylä jossa sunnuntaisinkin maksa(isi)a parkkeeraaminen.

Naantali on vähän sellanen Turun Vantaa :)

Viikate goes D.I.S.C.O

Luurista voi katsella missä on liidellyt viime yönä. Paikka näyttäs olevan Amarillon alakerta.

-Ira-