Siivoilin kuvia, kuvaa talvelta.

Tuli dokkari vanhustenhoidon ongelmista, tai siitä että on vaikea saada enään uusia hoitajia. Varsinkin pienten paikkojen vanhustenkoteihin.

Dokkari oli jollain tapaa karua katseltavaa, vanhuksia vähättelemättä en haluaisi missään tapauksessa koskaan elää tavalla jossa mua joku kääntelee päivästä toiseen etten saa makuuhaavaa. Ei se ole mitään elämää... Enkä mieli muuttuu vanhemmiten mutta olen niin rauhaton luonne että takuulla sekoaisin jos vain makaisin paikallani. Tällä puheella saa mun letkut irroittaa jos jään vuodepotilaaksi. Mainittakoon samalla että mulla on elintenluovutustestamentti jos joku haluaa vaikka uusiokäyttää mun valtavaa kalua...

Nojoo, vaan vanheneminen on raadollista ja hoitajien homma raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. En sitten ihmettele jos Norja ja Autralia vetävät puoleen 3 kertaisella palkalla.